Mitä olisi hyvä tietää imetyksestä jo raskausaikana?
Suurin osa raskaana olevista ajattelee, että haluaa ainakin yrittää imettämistä vauvan synnyttyä. Raskausaikana imetykseen harvoin perehdytään samalla intensiteetillä kuin synnyttämiseen, se ei tunnu kovin ajankohtaiselta. On kuitenkin tärkeää ymmärtää joitain juttuja imetyksestä ja erityisesti maidontuotannosta, ennen vauvan tuloa. Vauvan synnyttyä uutta tietoa ei olekaan enää niin helppo sisäistää ja laittaa käytäntöön oikea-aikaisesti. Tämän tekstin ajatuksena on auttaa sinua tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan, jotta saisit hyvän startin maidontuotannolle.
Raskausaikana rinnat valmistautuvat imetykseen alkamalla tuottamaan kolostrumia eli ensimaitoa, joka teoriassa riittää vauvalle ravinnoksi siihen asti kunnes rintamaito nousee. Se, kuinka nopeasti maito nousee vaihtelee paljon. Keskimäärin aikaa kuluu 3-5 päivää, joskus kauemminkin. Se, että maito ei ole noussut ei tarkoita, ettetkö voisi tehdä maidontuotannon eteen mitään ennen maidon nousua. Kysyntää täytyy tehdä ennen kuin voi olla tarjontaa.
Synnytyksen päätteeksi istukka irtoaa. Se aiheuttaa kehossa tärkeän tapahtumasarjan maidontuotannon kannalta. Maidontuotanto hormooni prolaktiinin tasot nousevat, kun istukka ei enää tuota runsasta määrää keltarauhashormonia kehoon. Olen yksinkertaistanut asiaa alla olevassa kuvassa. Tässä hetkessä eli n. tunnin sisällä synnytyksen päättymisestä on erityisen tärkeää lähteä tekemään maitotilausta. Tilausta lähtee käyntiin, kun rintoja lypsää käsin tai vauva ryömii rinnalle ja aloittaa imemään. Lypsyn ja imun aiheuttama stimulaatio vie soluun viestin, että nyt muodostetaan reseptoreja , joihin maidontuotantohormooni pääsee sitoutumaan. Mitä enemmän reseptoreja pääsee muodostumaan, sitä enemmän rinnat voivat tuottaa maitoa. Mikäli ensimmisen tunnin aikana vauva ei pääse rinnalle imemään (mikä on lääkityssä synnytyksessä tavallista), kannattaa maidontuotannolle viedä ensiviesti käsin lypsämällä. Vauvalla ei ole kiire imeä tehokkaasti, vaikka hän toki maito tarvitseekin, mutta rinnoilla on kiire saada tehokas viesti, että maitoa tarvitaan. Kaikki lypsetty maitoa pisaroista milleihin kannattaa tarjota vauvalle. Lopulta, kun maito on noussut toimii se kysynnän ja tarjonnan lailla. Mitä enemmän on kysyntää ja maitoa poistuu, sitä enemmän rinnat tuottavat maitoa.
“Mitä paremmin ymmärrät, mitä kehossasi tapahtuu, sitä paremmin voit tehdä valintoja tukeaksi sen toimintaa.”
Ihmeellisen ihokontaktin merkitystä niin imetykselle kuin vauvan ja synnyttäjän toipumiselle rankasta synnytyksestä ei voi liikaa korostaa. Ihokontaktissa pitäminen on vauvalle paras paikka aina lämmön säätelystä hengityksen harjoitteluun. Ihokontaktissa saat omat mielihyvä hormoonisi oksitosiinin hyrräämään. Oksitosiini saa maidon herumaan eli poistumaan rinnasta. Tämä sama mielihyvä hormooni auttaa sinua muodostamaan kiintymyssuhdetta vauvaan, lievittää kipua ja edesauttaa kohdun supistumista. Ihokontaktissa pysyt havainnoimaan vauvan viestejä selvemmin. Vauva kertoo nälästä mm. maiskuttelemalla, kääntelemällä päätä ja hamuilemalla. Älä odota itkua tarjotaksesi vauvalle rintaa. Anna vauvan kohdistaa kaikki imuhalut rintaan. Pyydä varhain apua hyvän imutotteen tarkistamiseksi.
On hyvä tietää myös etukäteen, että vauvan tulee syödä vähintään 8 kertaa päivässä, mieluummin useammin (ensimmäisenä päivänä 6 kertaa, jos ei ole riskiä matalille verensokereille). Tämä tarkoittaa sitä, että lypsämisestä ja vauvan syöttämisestä ei kannata pitää pitkiä taukoja. Jos on turvallista imettää vauvatahtisesti (vauva saa itse herätä syömään), kannattaa silloinkin imetyskertojen välissä lypsää kolostrumia ja tarjota sitä vauvalle ruokailun yhteydessä. Pitkät tauot rintojen stimulaatiossa (lypsäminen ja imetys suoraan rinnasta) laskevat hormooni tasoja ja näin heikentävät viestiä maidontuotannon tarpeesta. Lypsäminen on hyödyllistä synnytyksen jälkeen, vaikka rinnasta tulisi vain pisaroita. Pyydä herkästi apua lypsytekniikkaan, jos tuntuu, ettei rinnoista tule ulos mitään.
Syntymän jälkeen saat paljon neuvoja ja ohjausta imetyksestä ja kun perusasiat ovat jo tiedossa on helpompi keskittyä harjoittelemaan imetysasentoja, hyvää imuotetta ja pohtia ratkaisuja vaihteleviin tilanteisiin. Pyydä apua alussa niin kauan kunnes olet saanut varmuutta toimia itsenäisesti. Alla olevasta muistilistasta voi olla apua imetykseen valmistautumiseen. Valmistautumista ei tarvitse tehdä yksin. Kannattaa osallistua Imetyksen tuki Ry:n järjestämiin odottajien webinaareihin tai paikallisiin tapaamisiin. Kerro toiveistasi ja huolistasi imetykseen liittyen neuvolassa jo raskausaikana. Hakeudu tarvittaessa imetyspoliklinikalle tai yksityiselle imetysohjaajalle yksilöllistä tukea varten.
